DIY Kaakelileikkuri slider

Hiljaiseloa tai ei, Mäskicafen väki ei ole lamaantunut pekonikynttilä höyryihin vaan jatkaa eriskummallisten lähestymistapojen tutkimusta kukin omilla aloillaan.

Tällä kertaa tarjoamme kaikille video- ja valokuvauksesta kiinnostuneille hyvän tärpin. Allekirjoittanut oli tympääntynyt seuraamaan vimeon tarjontaa tasaisesti liukuvista kamera-ajoista jotka oli toteutettu erillaisilla slidereillä. Slider tai dolly yleensä tarkoittaa kiskon/pyörien päälle asetettavasta kamerasta jolla saadaan tasainen sivuttais- tai luontaantyöntäväliike. Tämän nyt voi toteuttaa monella eri tavalla. Helpoin on kerätä puoli vuotta pulloja kilpaa mummojen kanssa ja tilata netistä tai... Tai mennä ja pölliä isän kaakelileikkuri.

Mitä tarvitaan:

- Kaakelileikkuri kiskoilla (pitempi sen parempi)

- L- rautoja 2x

- Pultti

- 1/4 tuuman pultti kameran kiinnitykseen.

- Puuta

Tarkoitus ei ole kummoisempi kuin valmistaa kaakelileikkuriin sopiva pohjapala johon kamera voidaan kiinnittää. Tarkoitus oli että pohjalevy olisi "nopea" irroittaa ja kiinnittää leikkuriin eikä se vahingoittaisi sitä. Lähdin liikkeelle irroittamalla leikkurista kaiken tarpeettoman, käsiosan ja leikkuuterän. Jäljelle jäi harmaa kehikkopala jossa on leikkuuterän pultin jäljiltä reikä. Asetin L-palat siten että kamera-alustan paino jakautuisi hopeisten putkien päälle ja pultin reikää voitaisiin käyttää jalustan kiinnittämiseen. L-rautojen päälle ja alle asetin puupalat joilla voisi hieno säätää asettumista. Pultin kiinnittäminen L-rautoihin vaati reikien poraamista, hankkeen vaativin ponnistus. Lopuksi vielä sopiva reikä kameran kiinnittämistä varten. Tein sliderin pääasiallisesti järjestelmäkameroilla videointiin, ja siinä toimiikin kokoonsa nähden hyvin.

Huomioita: Ensimmäinen prototyyppi ja vaatii hieman hienosäätöä. Kamera-alusta onnistui varsin hyvin. Kamera oli nopea asettaa leikkuriin ja pultin avulla heilumiset saatiin kuriin. Seuraava vaihde on lisätä slideriin tasainen veto. Mutta perusta on valmis ja testaus jatkuu.

Hyödyllinen tai ei,jos nurkissa on ylimääräisiä kaakelileikkureita, suosittelen kokeilemaan

Vanilja(jäätelö)letut

Kuvitellaanpa nyt semmoinen tilanne että opiskelijaelämään kuuluvat spurguilureissut ovat johtaneet siihen että olet saanut haltuusi 4 litraa vaniljajäätelöä.  Taputellessasi itseäsi olalle sokerihumalan tuottamassa euforia aallossa havahdut että enhän omista pakastinta. Nyt mäskicafe ei lähde valmistamaan omaa kenttäpakastinta foliosta ja sahanpurusta vaan pitäytyy muonituslinjalla. 

Tästä tilanteesta itseni löysin. Aamupalaksi ja lounaaksi jäätelön nauttiminen on ollut haave jo pikkupojasta asti, mutta kolmatta lautasellista ylisulanutta jäätelöä ahtaessani olin jo valmis ylipuhumaan kaikki kitarisaleikkausten kannattajat. Ylisulanutta jäätelöä ja erittäin nirsoja kavereita. Ehei mutta mutta tehdäänpä jäätelövisvaa apuna käyttäen vaniljalättyjä ts. lettuja ts. pannukakkuja ts. blinejä ts. pannukakkuja.

ympäripyöreät ainekset:

Litra jäätelöä (sulanutta)

2-3 kananmunaa

vehnäjauhoja 

Suolaa. 

Sokeria ei missään nimessä. 

Ehkä hieman öljyä

Tuloksena meillä on räiskäleitä jotka paistaessa tuoksahtavat hattaroille. Itse lätyn koostumus on hyvin ilmava ja kuohkea. Paistaessa kannattaa olla tarkkana koska ne kypsyvät hyvin nopeasti. 

Ihan paskojahan ne oli jos totta puhutaan. Tulipahan kokeiltua. Syötäviä kumminkin. Hyviä kun haluaa syöttää ulkomaalaisille ja hihitellä nurkassa. 

- bibblepancake

Täydellinen kebakastike

Hei vain pikkunaskit ja possut. Kuten kaikki tietävät, mäskimiehet ovat kebabin, tuon turkkilaisen herkkuruoan suurimpia ystäviä. Vaikka itse ruokablogittelu on jäänyt tyystin huomiotta, kulinaristisia nautintoja ei todellakaan ole unhoitettu. Jo jonkin aikaa koehenkilö Raakuna on seikkaillut ympäri pohjanmaata, etsien parhaimpia kebabelämyksiä rasva ja ihra suunpielistä valuen. Ylivieskan paikallinen turkkilainen lihanveistämö on viime aikoina näyttänyt epäilyttävän puolensa, sillä kyseisestä paikasta kantautuu epämiellyttäviä ruokamyrkytys huhuja.
Rotanhäntiä tai ei, yhden miehen mäskiryhmä on paikantanut lähiseudun parhaan kebabbilan hieman pohjoisempaa Raahen raudan ja suolankatkuisesta kaupunkimaisemasta. Raahe opiskelukaupunkina on tunnetusti pikaruokien luvattu maa ja näin ollen täynnä etelänmerien asukkien ulkomaisia mättölöitä. Yllättäen pitäjän paras paikka onkin suomalaisvetoinen "Take Away". Suurta suosiota nauttiva paikka tekee valehtelematta parhainta kebabbia ja kastia, jota olen ikinä maistanut.
Erään normaalitilauksen mukana sain yllättäen mukaani kokonaisen pullon ylijäämä chilikastia kyseisestä paikasta kaupanpäällisiksi. Kasti oli kuin lahja itse kebabbien ylijumalilta. Käytin kastia ruuissa, leivissä, salaatissa ja lähestulkoon kaikissa ruuissa. Tulinen nektari kuitenkin hupeni silmissä ja addiktio oli päässyt jo pahemmalle asteelle. Lähdin jäljittelemään makua kehittelemällä omaa sekoitusta kaupan aineksista ja pääsinkin yllättävän lähelle. Suosittelen jokaista pikaruokien ja tulisten mässyjen ystävää kokeilemaan omia kasteja ja keittoja jopa laavaulosteiden uhalla.

Resepti :
1. Pullo herkkumaan perinteistä salaatinkastia
2. Chilijauhetta maun mukaan
3. Hampurilaiskastia tai majoneesia turaus
4. (Kannattaa testata myös Habanero Tabascoa mutta harkiten, sen happamuuden takia)

Huom. resepti ei ole siis se perinteisen huono tomaattinen lässykasti mitä suurimmassa osassa kebabveistämöistä saa. Resepti ei ole siis ihan tissiposkille.

Vielä loppuun linkkivinkki : http://www.kebabille.com/ - katso oman lähialueesi kebabtiheytesi ja ravintola-arvostelut

Treasure Hunt

Terveisiä pottupellosta ! Tällä kertaa mäskiseikkailija Raakuna on eksynyt Haapaveden synkkien aarnimetsien siimekseen, kotitilalle. Rikkaan historiikin omaava tila on täydellinen paikka viikonloppuiseen aarteenetsintään. Legenda kertoo, että ammoisina aikoina isoäitini olisi pudottanut kotipeltoonsa vahingossa kultaisen vihki/hää sormuksen. Tästä tarinasta innostuessani sain perimätietona kuulla summittaisen sormuksen putoamiskohdan. Arkeologiasta ja geologiasta olen ollut aina innostunut ja tällä kertaa kohteena olisi jopa oikea arvoesine eikä vain tyhjä pala historiaa, aarrejahti alkakoon.
Nyt kotiseikkailijat ja Indiana Joonakset korvat hörölle, sillä tarvitset tähän stunttiin vain :

-Kumisaappaat
-Paljon vapaa-aikaa
-Metallinpaljastin MD 3009

Itse aloitin skannailun kylmän järjestelmällisesti edeten pienellä heiluriliikkeellä. Metallinpaljastin alkoikin piippailla ja vonkua jo ensimmäisillä metreillä. Aloin jo ymmärtää ihmisiä jotka käppäilevät hiekkarantoja metallinpaljastimien kanssa kuin Roope Ankka konsanaan. Kuten odottaa saattaa, löysin vanhoja nauloja jotka olivat jo ruostuneet muodottomiksi. Noin joka toiselle metrille sattui jonkinlainen vanha metallinpala tai ruosteinen naula. Tylsääkö ja turhauttavaa? Ei välttämättä, sillä mielenkiintoista esineissä olikin juuri historiikki. Takorautaisia nauloja ei varmaankaan kukaan enää tao itse alasimillaan. Sattuipa haaviini myös sinitekstinen sandels olusen korkki 70 luvulta ja massiivinen rautainen-avain. Tällä kertaa ei sormus ei löytynyt mutta mitäpä tuosta kun metallinpaljastimella leikkiminen on uskomattoman hauskaa.
Ei muutakun skannerit tanaan ja seikkailemaan ulos sieltä koneen ääreltä.

- Raakuna

Po-Po-Po-Po-Polaroid

Tämä kevät on jostain syystä ollut aika valokuvauspainotteinen. Vaikka aiemmin olen ollut vielä filmin kannattaja nyt olen siirtynyt digiaikaan uuden järkkärin avulla. Mutta nyt mäskicafen karhuryhmä kevätretkellään paikallisiin kirpputoreihin on tehnyt löytöjen löydön. Reliikki ajoilta jolloin kuvat olivat vielä haaleita ja värit usvaisia: Polaroid-kamera! Hintaa mokomalle vempeleelle tuli vain huikeat 2 euroa. Kuitenkin mistään spurgujen suosimasta kuvausmuodosta ole kyse sillä polaroid on aikalailla rahamiesten kamera.

Mikä ihmeen polaroid?

Sinä saastainen joka et ole seurannut edes mementoa tai muita amerikkalaisia elokuvia viimeiseltä puolvuosikymmeneltä sanotaan näin. Polaroid on kamera joka tulostaa ottamasi kuvan välittömästi pienelle paperille. Kuva-ala on neliskulmainen ja värisävyt on taattua retro ihanuutta! Kuten opettajani sanoi samaa efektiä on edes photoshopilla huono lähteä tekemään. Itse kamera on hyvin yksinkertainen. Etsimestä ehditään kohde, painetaan kameran ainoasta laukaisimesta ja näin kuva valuu ulos salamana polaroidboksin uumenista. Kuva kehittyy n. 90 sekunnissa!
Ainoa huono puoli on että kuvan antaa mielellään kuvattavalle joka on aidosti iloinen otetusta kuvasta ja siitä että voi pitää sitä kädessään.

Filmiä polaroidkameroihin löytyy aika heikosti. Polaroid on lopettamassa filmin valmistuksen mutta sen tulevaisuus on ilmeisesti turvattu yksityisten valmistajien toimesta. Se on lisäksi HYVIN KALLISTA. Yhdessä polaroidfilmissä on 10 kuvaa ja patterit joilla kamera toimii. Yhden filmin hinta pyörii 20-30 euron hujakoilla eli yhden kuvaksi hinnaksi helposti tulee 2-3 euroa. Mutta on se sen arvoista. Mikään ei voita sitä että voit hypistellä ottamaasi kuvaa ja jännityksellä odottaa miten se kehittyy. Ehkä joku on huomannut saman. -> Polaroid palaa juurilleen .

Suosittelen suuresti.

Ehkä ihan oikeita polaroid otoksia tulevaisuudessa kunhan uskaltaa ottaa niitä. Kuvauskohteilla on tapana pölliä heistä napsitut polaroidit. :D

- Bibblecate

Commodore sukupolvi

Hei vain kaikki retroilijat ja antiikin ystävät. Mäskicafe on syventynyt viime aikoina Commodore sukupolvien sielunelämään.
Netistä löyty nimittäin vastikää jokaisen C64 friikin työkalu kuvankäsittelyyn.
http://alex.kazik.de/en/convert.html
Tämä mullistava converter muuntaa bittikarttakuvasi hetkessä vanhanräikeään Commodore muotoon. Pelkkä kuvien muuntaminen pixelimössöksi ei toki riitä edes postauksen arvoiseksi asiaksi, joten tuttuun tapaan värkkäily pitää korottaa toiseen potenssiin. Kuvilla olisi luotava tribuutti vanhoille pelien juonikuljetusikkunoille ja animaatioille.
Valokuvaarkistojen kätköistä saimme kompiloitua uskomattoman autenttisia tilannekuvia actiontäytteisestä vastavakoiluun viittaavasta pelistä. Musiikkia menneiltä vuosilta löytyi vanhasta C64 klassikkopelistä Last Ninja2.

Looppa video tästä: http://www.youtube.com/watch?v=TCBS3nerIZg

DIY Fisheye lense master crane shot!

Hei vain kaikki pikku mussukat siellä ratioiden äärellä! Etelän tiedustelija, soluttautujasissi setä Sepadamus on tänään tullut vierailijan roolissa kertomaan teille mikä on kuuminta kamaa tämänpäivän ug DIY piireissä. Ruuvipenkkiä esille, toverit!

Tänään siis kotiverstaillaan homemade fisheye laajakulmalinssi siihen kaikista paskimpaan kotoa löytyvään kameraan? Alkoiki jännittämään? Ei hätää, lopeta hätäily siellä sorvin ääressä, ohjeet seuraa tässä.

Tarvikkeet:
kamera (itse käytin Nokia N93 puhelinta, myös digipokkari tai muu pienikennoinen, mieluiten optisella zoomilla varustettu käy)
ovisilmä
rautasaha,ruuvipenkki,hiomapaperia
jeesusteipppiä
riukukeppi, pituus 1.5m ja ylöspäin

Itse kävin poistamassa lähimmästä rautakaupasta ovisilmäni naurettavaan 7e:n hintaan. Muista nauraa myyjälle, koska ovisilmä on todella halpa. Sitten pajalle. Sahaa ovisilmän päästä pois niin paljon kuin uskallat, ennekuin sahaat sisempään linssiin (silmä koostuu kahdesta erillään olevasta linssistä). Tämän jälkeen hio sahauspää sileäksi, jotta et naarmuta myöhemmässä vaiheessa kameran linssiä, sekä että leikkauskulma tulee varmasti suoraan. Uusi objektiivi ei saa olla vinossa.

Tämän jälkeen ei muuta kun linssin asettelu kohdalleen, jesarilla voit tehdä ikäänkuin istukan, jolla saat adaptoitua linssin mahdollisimman tukevasti. Kun linssi on kiinni, zoomaile kameralla tyhjät pois, jotta saat kuvapinta-alasta mahdollisimman suuren. N93:n kanssa 3x optinen zoom riitti juuri sopivasti. Mikäli kamerassasi on ainoastaan digitaalinen zoom, kuva pikselöityy enemmän tai vähemmän.

Mutta näin olemmekin saaneet aikaiseksi jopa yli 180 asteen kuva, jolloin kuva-alan reunat vääristyvät mieltäkiihoittavan tynnyrimäisiksi ja kalansilmäefekti on valmis. Testailun jälkeen kovimmat sällit kaivavat kädet täristen kaksimetrisen riu'un esiin vintiltä ja jesaroivat koko kameraviritelmän päähän tukevasti kiinni. Näin tehdään samalla myös DIY -kraana kameralle. Idean toimivuus paljastuu viimeistään käyttövaiheessa; kameran surkean olematon massa mahdollistaa yllättävän vakaan ja tarkan operoinnin, toimien myös vakauttajana. Samalla kun teet hurjempia kamera-ajoja kuin mihin ikinä olisit uskonut kykeneväsi, huomaat myös miten fisheye -linssi itsessään saa kuvan vaikuttamaan vakaammalta. Pienet tärinät eivät erotu laajassa ja vääristyneessä kuvassa enää niin tarkasti. Kokeile myös polkupyörä -dollya!

Sitten ei enää muuta, kuin lumilauta jalkaan ja skeittipunkki soimaan! Make it low budget!

Tsekkaa projekti http://www.youtube.com/watch?v=PcFAnC73xdA

- sepadamus